Ihan harmittaa tämä blogihiljaisuus, mutta siihen on syynsä. Todella harvoin itse sairastelen, mutta nyt sain osani. Maanantaista saakka olo on ollut väsynyt ja niska jäykänoloinen. Keskiviikkona kaveriksi tuli myös oksentelu ja huimaus. Torstaina en enää jaksanut ja painelin tohtorille. Aivokalvontulehdus. Kiitos ja nam. Onneksi pöpö ei ollut pahimmasta päästä ja sain tulehduksen viruksen aiheuttamana, ilman kuumetta. Olo ei kuitenkaan ole vieläkään kovin herkullinen, vaikka eilinen tiputushoito paransikin sitä kummasti. Niskajäykkyys on ja pysyy, kuinkakoha kauan tätä on siedettävä... Kyllä tämän jälkeen osaa taas arvostaa sitä tervettä arkea!
Ajattelin kuitenkin postata muutaman aiemmin valmistuneen ompeluksen. Ihan perusvaatetta, mutta eipähän blogi kuihdu kokoon.
Tuulille tunika 86/92 sekä caprilegginsit tulevaan kesään. Eli eipä mitää kummoista ompelurintamalla. Läjä kirppislöytöjä sun muuta odottelee kuvausta, mutta nyt en jaksa.
Taistelkaa,
uhmatkaa ,
nariskaa
ja kiukutelkaa
kunhan pysytte t e r v e e n ä rakkaimmat!
Oijoi. Ei kivaa ollenkaan. Yritähän parantua!
VastaaPoistaMullakin on hiljaista kun ollaan taas sairaana, minä sekä lapset. Eli ei ole toivoakaan päästä ompelukoneelle. Onneksi ei mitään flunssaa vakavampaa, mutta kyllähän tämä 2kk sairastelu alkaa ottaa jo päähän.
Paranemista! Kiva tunika ja leggarit!
VastaaPoistaHui, pikaista paranemista!
VastaaPoistaKyllä minäkin olen nauttinut oksennustataudin jälkeen tästä suhtkoht terveestä olosta. Kyllä sitä ihan erilailla muistaa arvostaa terveyttä kun ensin vähän sairastaa.