Blogin elvytysyritys.

Onkohan täällä enää ketään? Jos lukijoita vielä löytyy, niin pyydän anteeksi, sillä viimeisin postaus on tehty elokuussa! Tekosyitähän löytyy. Rankka syksy alkaneiden opiskelujen vuoksi, yliopiston ja kodin välinen 80km välimatka, jota sitkuttelen miltei päivittäin, remontti kotona ja omien elämäntapojen parissa, pääsykokeisiin lukeminen (ja niissä onnistuminen, minusta tulee kässänopen lisäksi myös luokanope, jeij!) sekä myös jotain hieman pienempiä bloggausaikaa vähentäviä tekijöitä. 

Olen kuitenkin huomannut blogin olevan minulle tärkeä, joten alan elvytyspuuhiin. Jotain pientä olen saanut aikaiseksi, mutta kouluhommat vievät melkoisen tehokkaasti kaiken "ylimääräisen" ajan. Opiskelen käsityönopettajaksi, mutta minulla ei ole enää aikaa tehdä käsitöitä. Nice. 

 

Molemmille lapsukaisille on siis syntynyt aivan perusvaatetta, suurempaa ajatusta vaativiin projekteihin ei ole löytynyt aikaa. Mutta olen silti ihan tyytyväinen aikaansaannoksiini. Kirppareillekkaan en ole juuri ennättänyt vaan keskitän kirppistelyyn varatun ajan nykyisin kuntosaleiluun ja muuhun liikuntaan. Kyllä minä niillä silloin tällöin pistäydyn, mutten samoissa määrin kuin ennen. Onneksi on kuitenkin ihania ystäviä, jotka pitävät silmänsä auki ja minut mielessään kirppareita kierrellessään tai päästävät minut tyhjennystä vailla olevaan mummolaansa hakemaan turvaan tavaroita, jotka ovat joutumassa kaatopaikalle! 

Kaatopaikkakohtalolta pelastin:

 

 Ihana jalkalamppu.

Vielä ihanampi sienijakkara.

Arabian kannun sekä ottimia ja alusen kahvipöytään. Leipälautaset minulle jemmasi ystäväni kirpparikierroksellaan.

Vanhan roosan värinen, mukavasti kulunut puutuoli pelastettu myös ystäväni mummolasta.

Aiemmin mainitsin, että kotikin on kokenut pienen pintaremontin. Uusimme lattiat, listat ja hieman seiniä. Lisäkuvia voitte saada siivouspäivänä ;)

Heippa!